Anniel.ina

Ihan kaverin puolesta kerron. Ja itseni, kun tämä tapahtumaketju hymyilyttää niin kovasti. Ehkä kerron myös siksi, että emme aina ottaisi somesekoilua niin kovasti itseemme. Jos henkilö ei someta työkseen, ei kai kukaan oleta, että kaikki menee kerrasta ihan nippuun? Joskus tekee mieli laittaa huppu päähän ja piiloutua maailmalta. Tässä tarinassa on kaksi osallistujaa + mahtava määrä kavereita. Varsinainen päähenkilö on Järjestäjä, joka toimii itsenäisesti teemalla "Tekemällä oppii" ja "Minä teen itte". Kutsun taiteillut Sivustaseuraaja tarkkailee tapahtumakutsujen lähettämistä eri yhteyksiin. Ja lopussa auttaa löytämään positiivista näkökulmaa somesekoiluun. Normaali tapahtumakutsu ystäväporukalle -         Sivustaseuraaja tarjoutui tekemään kutsun Järjestäjän juhlaan. Pienelle porukalle suunnattu kutsu näyttäytyi sisäpiirihuumorilla väritettynä, räväkkänä, hauskana. Lisäksi kutsuun laitettiin maininta, että ruokaa on tarjolla vain 500 ensimmäis

Ja hommahan menee näin: Ensin laitetaan kiukaaseen tulet ja kurkataan riittääkö vesisäiliön vesi. Sitten kannetaan vettä järvestä, kaadetaan vettä ämpäristä vesisäiliöön lämpiämään ja kannetaan vielä vähän lisää vettä. Kun sauna on lämmin, yhdistellään kuumista ja kylmistä vesistä kunkin henkilökohtaisia vesilämpötilatuntemuksia edes jotenkuten miellyttävä seos isoon saaviin. Tästä saavista kaikki ottavat puhtaan pesuveden kauhalla. Joku valittaa, että vesi on liian kuumaa ja jonkun mielestä se on liian kylmää. Mutta se kuuluu asiaan. Entäs, kun saunojia onkin toisinaan viisi, ja yli puolet lapsia? Lapset viskovat peseytyessään kaksi kolmesta kauhallisesta seinille ja lattialle, koska kauhalla on hankalaa tähdätä. Saa muuten ihan jokusen kerran käydä hakemassa järvestä uutta vettä. Lopulta, kun muksut töröttävät kylpytakeissaan pukuhuoneessa, alkaa aikuisilla uusi vesirumba. Vesi ei enää ehdikään lämmetä padassa ja jäljelle jääneet peseytyvät ehkä vähän kylmemmällä satsilla.