Itse tehtyjä kynttilöitä

Muistelin, että tarvitsen ainakin kynttilänpätkiä, kattilan ja purkkeja. Toki myös sydänlankaa, koska eihän niitä kynttilöitä muuten saa palamaan.

Netin ohjeissa kerrottiin että kynttilämassa kannattaa sulattaa vesihauteessa. Siis niinku miten? Minkä ihmeen kipon saan työnnettyä kattilan sisälle?

Pikkutyttönä sulatin kynttilämassan suoraan kattilan pohjalla. Oli varmaan tosi paloturvallista puuhaa....!

Näiden alkukankeuksien jälkeen ja tekemisen riemun välkkyessä silmissä päätin, että kerron tästä kynttiläpuuhasta muillekin, ihan itse otettujen kuvien kera.

Huom! Nämä eivät ole ohjeet, vaan tarina eräästä kynttiläprojektista. Kukin toteuttakoon kynttiläprojektinsa omalla vastuullaan 😉

Kynttilöiden sulatus - näin se eteni:

1. Alkunäkymä. Tuleeko tästä mitään?

2. Ruokakermapurkki toimi pienemmän kynttilän muottina.
Sydänlanka kannattaa sitoa jollain kepukalla yläosasta. Tein purkin alaosaan reiän, josta vedin pienen pätkän sydänlankaa purkin ulkopuolelle. Laitoin teipin reiän peitoksi. Tähän purkkiin tuli ensimmäisellä kaatokerralla liikaa massaa ja jähmettyminen oli tosi hidasta.

3. Kokeilin kynttilöiden valamista suoraan lasikuppeihin. Kynttilät kannattaa valaa ohuemmilla kerroksilla, jotta välijähmettymistä ei tarvitse odotella kyllästymiseen saakka.
Kiinnitin langan pohjaan liimapisaralla, mutta se ei taida olla kovin hyvä ratkaisu? Ehkä langan voisi kiinnittää ennemminkin pienellä kynttilämassatipalla.

4. Lisää kynttilöitä sulamaan. Osassa valmiskynttilöistä oli niin runsaasti väriainetta, että perusvalkoiseen massaan tuli kivaa vaihtelua. Käytin sulatuskippona vanhaa koiran kuppia, joka asettui vesikattilan päälle tukevasti, mutta mahdollisti silti kiehuvan veden höyryjen pääsemisen kattilasta pois.

5. Tässä kohtaa halusin vapauttaa kynttilät muoteistaan. Muistelin, että joskus pikkutyttönä niin teinkin. Siitä saa vaan pahan mielen - kynttilä lässähtää, jos se ei ole kunnolla jähmettynyt. Päätin suosiolla odottaa yön yli.

6. Rutistelin ruokakermapurkin ennen kynttilämassan valamista. Lopputuloksena tuli kantikas ja mutkitteleva kynttilä. Tykkään kovasti.

7. Tässä vielä loputkin kynttilät. En ole ihan varma tuon lasisen version paloturvallisuudesta tai kantikkaan kynttilän sydänlangan paksuudesta, mutta seuraan tilannetta tarkasti.

Muita vinkkejä?

Kas näin kynttiläprojekti tuli päätökseensä. Nämä kolme kynttilää tein jämäpätkistä, joita oli täyden apteekkipussin (tiedät sen pienintä kokoa seuraavan, vähän isomman muovipussin) verran. Aikaa kului ehkä noin pari-kolme tuntia?

Kynttilöiden valaminen on tosi rentouttavaa tekemistä ja kivaa ku mikä, jos saa ihan omassa rauhassaan tehdä. Massa sulaa hitaasti, sitten odotellaan jähmettymistä ja näitä vaiheita toistetaan, kunnes kynttilät ovat tarpeeksi korkeita.

Värejä ja niiden sopimista toisiinsa on hyvä vähän miettiä, jotta raidat erottuvat toisistaan. Toki kaupasta löytyy sitten ihan oikeitakin kynttilävärejä, jos haluaa ihan villiksi kynttilämaakariksi alkaa.