Siirry pääsisältöön

Valeampiaispesä - meidän kokemukset



Aurinko paistaa, on lämmin ja kohta muuten surisee. Apua. 



Voin ihan julkisesti myöntää, että pelkään ampiaisia tolkuttoman paljon. Samaan kategoriaan pääsevät myös kaikki muut pistävät surisijat, vaikkakin näistä kimalaiset ovat eniten symppiksiä.

Jostain kumman syystä ampiaiset ja kimalaiset pyrkivät löytämään asuinpaikkansa juuri sieltä, missä meidän perhe liikkuu eniten. Sisäänkäyntien viereisistä ikkunanraoista, oven listoista, räystäästä, riippukeinun laskoksesta, pienestä kuivuneiden lehtien kasasta, istuinalusesta...
 
Ampiaismyrkyt toimii jos toimii. Mutta en tykkää siitä ajatuksesta, että turhamaisuuttani suihkin hyvää tekevät pölyttäjät kokonaan hengiltä.

Pelostani huolimatta ymmärrän kyllä ampiaiset & co -porukan hyödyllisyyden ja haluaisin omalta osaltani auttaa tuota jengiä pysymään hengissä.

Viime keväänä muistin valeampiaispesät.


"Eihän se mitään maksa kokeilla", tuumin ja aloin toimia kevään ensimmäisten valonpilkahdusten aikaan.

Otin virkkuukoukun, matonkudetta ja virkata surautin ensin yhden, sitten toisen, kolmannen ja neljännenkin valepesäpallon. Pari harmaata ja loput valkoisia. Täytin pesät vanhoilla sukilla, kierrätyshengessä.

Valeampiaispesiä löytyy tällä hetkellä kotini ympäriltä neljä kappaletta ja lisäksi mökille vietiin jokunen.

Ripustimme valepesät juuri niihin kohtiin, jossa ampiaiskoti olisi meille ihmisille tai lemmikeille hankalassa paikassa.

Valeampiaispesän vaikutus on hyvin paikallinen - on hyvä, ettei se karkota pihalta kaikkia pölyttäjiä!


Nyt yhden vuoden kokemuksella voin sanoa, että kyllä toimii! Edes syksyn pöpipäiset ruuanetsijät eivät ole pyrkineet ikkunoista ja ovista sisään.

...ja valepesä toimii matonkuteestakin tehtynä. Joku pörriäisasiantuntija jossain pohti, että valeampiaispesien teho perustuisi ehkä villan ominaishajuun. Itse olen eri mieltä: valeampiaispesä toimii yhtälailla suodatinpussista, matonkuteesta, kuin villalangastakin tehtynä.

Toki silloin tällöin jokunen pörisijä liitelee valeampparipesän ohi, saattaa jopa tutkailla valeasumuksen habitusta, mutta lopulta nekin ovat jatkaneet matkaansa.

2019 keväällä nätimmät versiot valeampiaispesästä


Valeampiaispesien virkkaaminen on nopeaa, hauskaa ja helppoa. Virkkasin meidän valepesät "omasta päästä", lisäilin silmukoita kun sille tuntui, vähensin kun oli tarpeen.

Jos haluat virkata omat valeampiaispesät, löytyy netistä ohjeita näiden tekoon. Kannustan kyllä kokeilemaan ja viemään vaikka extrapesiä kesätuliaisina ystäville, jotka pelkäävät piikikkäitä pörrääjiä!

Kuvassa oleva malli on mun oma, tänä keväänä vakiintunut villalankainen virkkaustekele.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiran kanssa automatkalla ja leirintäalueella - mitä hyvää ja mitä kehitettävää?

Muutama viikko taaksepäin auton keula käännettiin kohti Hankoa..
Matka-aika näytti navigaattorissa noin kuuden tunnin köröttelyä, joten pysähdyksineen kulkemiseen voisi varata melkein työpäivän verran. Huh sentään. Hellepäivä.

Vaikka koirani on kokenut autoreissaaja, tämä Hangon matka olisi sen ensimmäinen kosketus leirintäalueisiin. Ja koska se on hyvin pitkämuistinen, tulisi reissun mennä kokonaisuutena hyvällä mielenvireellä. Onnistunut matka mahdollistaisi leirintäretkeilyn jatkossakin, ehkä jollekin toiselle leirintäalueelle.

Ladattava suihku pihasaunassa

Ja hommahan menee näin: Ensin laitetaan kiukaaseen tulet ja kurkataan riittääkö vesisäiliön vesi. Sitten kannetaan vettä järvestä, kaadetaan vettä ämpäristä vesisäiliöön lämpiämään ja kannetaan vielä vähän lisää vettä.

Kun sauna on lämmin, yhdistellään kuumista ja kylmistä vesistä kunkin henkilökohtaisia vesilämpötilatuntemuksia edes jotenkuten miellyttävä seos isoon saaviin. Tästä saavista kaikki ottavat puhtaan pesuveden kauhalla.

Joku valittaa, että vesi on liian kuumaa ja jonkun mielestä se on liian kylmää. Mutta se kuuluu asiaan.

Entäs, kun saunojia onkin toisinaan viisi, ja yli puolet lapsia?

Lapset viskovat peseytyessään kaksi kolmesta kauhallisesta seinille ja lattialle, koska kauhalla on hankalaa tähdätä. Saa muuten ihan jokusen kerran käydä hakemassa järvestä uutta vettä.

Lopulta, kun muksut töröttävät kylpytakeissaan pukuhuoneessa, alkaa aikuisilla uusi vesirumba. Vesi ei enää ehdikään lämmetä padassa ja jäljelle jääneet peseytyvät ehkä vähän kylmemmällä satsilla.

Mökin pi…

Autolla pohjoiseen? Myö tehtiin se taas - Ruotsin, Norjan ja Suomen Lappi

Lomamatkani suuntautuvat nykyisin lähinnä pohjoiseen. Maisemia, luontoa, kiireettömyyttä ja olemista. Ja kaikki lähti siitä, kun eräänä talvena monta vuotta sitten ajeltiin Ylläkselle hiihtelemään.

Sitten yhtenä kesänä pakkasimmekin teltan mukaan ja suuntasimme Inarin kautta Norjaan ja Altasta takaisin Suomen puolelle. Viime kesänä taas huristelimme Vaasan ja Uumajan kautta Ruotsin läpi Kalajoelle. Ja syksyllä heitettiin keikka Kiilopäässä koiran kanssa telttaillen.

Juu, Lappi on mun juttu!

Entä Ruotsin Lappi, mitä siellä on?