Siirry pääsisältöön

Möllötyksen marraskuu: neulottu villapaita aikuiselle

En muista, että edellisvuosina pimeä ulkoilma olisi iskenyt näin kovaa. Tekee mieli vaan lukea (ks. Mitä kaikkea luen nyt) ja neuloa, möllöttää omassa kodissa lämpimässä.

Koko kesän ja alkusyksyn olin ulkoilemassa, keräsin ihan hullut määrät sieniä ja polkupyöräilin itseni kipeäksi, joten ehkä nyt on lupa käpertyä takkatulen ääreen? Ainakin siihen saakka, kun sataa lunta ja päästään taas talviliikunnan pariin.

On tästä möllötyksestä silti jotain hyötyäkin. 


Sain melkein vuoden ajan puikoilla olleen villapaidan valmiiksi. En ole aiemmin neulonut villapaitaa, joten olipahan siinä ohjeen kanssa ihmettelemistä.

Miksei neulomisohjeissa kerrota, mitä mikäkin merkki tarkoittaa? Mikä on kerros, pitääkö viimeinen silmukka neuloa, miksi pitää päätellä kummallisessa kohdassa? Entä millaisia saumoja suositellaan?


Pahoittelut huonosta kuvanlaadusta ja koirankarvoista paidassa.


Ohjeena oli Novitan lehden 3/2017 malli 19. Tai siis "ohjeena". Hipsut siksi, kun en osannut ihan kaikkea ohjeissa mainittua noudattaa, sovelsin ja tein omilla väriajatuksilla. En enää muista, mikä lanka oli kyseessä, ehkäpä Nalle?

Opettelin myös samalla tekemään siistit saumat neuleeseen. 


Saumoja en ollut aiemmin tehnyt (vrt. Villahousuprojekti). Tai olin kyllä yrittänyt, mutta niistä oli aiemmilla kerroilla tullut susirumat söherrykset.

Tämä villapaita on kuitenkin omasta mielestäni hieno ja kelpaa vallan mainiosti lisälämmikkeeksi kuoritakin alle. On siinä toki jonkinlainen käsityön leima, mutta eikös se olekin vain hyvä juttu?

Ennen kaikkea onnittelin itseäni ison projektin saattamisesta maaliin <3


Mutta hölönpölön, lauantai-iltana aiheet ovat vähän vähissä. Joskus voisi olla parempi vaikka jättää kirjoittaminen väliin.

Toisaalta oli kiva kertoa täällä villapaitaprojektista, josko se innostaisi jotakuta muutakin saattamaan puikoilla lepäävän työnsä loppuun?

Nyt jatkan www.voepollaverkkokauppa.fi -asioille (tämä ei ole maksettu mainos!) - jos kurkkaat kauppaa ja kaupan blogia, tiedät miksi ;)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Itsetehdyt, neulotut villahousut

Innostuin viime vuoden loppupuolella taas neulomaan. En ole siinä kovin hyvä, joten tämänkaltainen askartelu menee opettelun piikkiin. No, joka tapauksessa marraskuun pimeinä iltoina laitoin käyntiin isomman projektin, villahousujen neulomisen. Lankana käytin ihan novitalaista perusseiskaveikkaa, eri väreissä tietenkin. ...aikuisten villahousut - neuleohjetta etsimään! Yritin opiskella ja seurata lankavalmistajan sivuilta ohjetta aikuisten villahousuista. Kaverit sen sijaan naureskelivat aherrukselleni - villahousuista tulisi kuulemma aivan kamalat viimeistään vyötäröosuuden kohdalta. Äitini kutsui niitä "damaskeiksi".  Rohkeasti ja sitkeästi neuloin kuitenkin ensin yhden lahkeen, takkusin levennyksissä ja kavennuksissa haarojen kohdalla, koska en ymmärtänyt ohjetta, ja huomasin lopulta, että työn alla olevien pöksyjen leveys on ihan jotain muuta, kuin alkuperäisessä ohjeessa. Eipä yllättänyt, koska neulekäsialani on aika kookasta. Siinä sitten kysyttiinkin vähän sis

Koiran kevyt makuupussi: tee se itse!

Koiralla pitää olla lämmin, kun se lepää. Varsinkin lyhytkarvaisen koiran kanssa telttaillessa, retkeillessä ja mökkeillessä tämä on ollut haasteellista järjestää. Eli koiran oman makuupussin hankintaan olisi ryhdyttävä, mutta mikä olisi hyvä?

Liukulumikengät: erämaasukset vai lumikengät?

Tykkään kovasti luonnosta, talvisista metsistä, suksimisesta ja lumikenkäilystä, joten lähdin innolla kokeilemaan näiden talviliikuntamahdollisuuksien yhdistelmää. Eli liukulumikenkiä. Toisin sanoen leveitä karvapohjasuksia. Erämaasuksien ja lumikenkien hybridiä. Tai kotoisammin sukselointia. Liukulumikenkäilyodotukset olivat kovat: näillä suksilla metsäseikkailu olisi varmasti supermegamahtavaa! Onneksi liukulumikenkiä voi lainata, sillä niiden hankintahinta on varsin räväkkä. Eli lainasukselot kyydissä ja hyvät, nilkkaa tukevat kengät jalassa suuntasin kohti läheistä metsikköä. Sitä samaa, jossa on kivoja lumikenkulointiin sopivia kiipeilykohtia ja hurjia alamäkiä. Kauniita puita ja upeat maisemat, ihana luonnonrauha. Ei valmiita polkuja, vaan puhdasta lumimaastoa niille, jotka tekevät itse omat reittinsä. Edellisviikon lumikenkäilyreissuista ja aiemmasta eräladuilla hiihtämisestä ( Hiihtoseikkailu ) jotain oppineena osasin jo varautua siihen, että todennäköisesti lasken