Siirry pääsisältöön

Itsetehdyt, neulotut villahousut

Innostuin viime vuoden loppupuolella taas neulomaan. En ole siinä kovin hyvä, joten tämänkaltainen askartelu menee opettelun piikkiin. No, joka tapauksessa marraskuun pimeinä iltoina laitoin käyntiin isomman projektin, villahousujen neulomisen. Lankana käytin ihan novitalaista perusseiskaveikkaa, eri väreissä tietenkin.

...aikuisten villahousut - neuleohjetta etsimään!


Yritin opiskella ja seurata lankavalmistajan sivuilta ohjetta aikuisten villahousuista. Kaverit sen sijaan naureskelivat aherrukselleni - villahousuista tulisi kuulemma aivan kamalat viimeistään vyötäröosuuden kohdalta. Äitini kutsui niitä "damaskeiksi".

 Rohkeasti ja sitkeästi neuloin kuitenkin ensin yhden lahkeen, takkusin levennyksissä ja kavennuksissa haarojen kohdalla, koska en ymmärtänyt ohjetta, ja huomasin lopulta, että työn alla olevien pöksyjen leveys on ihan jotain muuta, kuin alkuperäisessä ohjeessa. Eipä yllättänyt, koska neulekäsialani on aika kookasta.

Siinä sitten kysyttiinkin vähän sisua, kun en ensimmäisen lahkeen perusteella vielä tiennyt, sopisivatko housut päälleni ollenkaan. Se oli selvää, että ainakaan niistä ei tulisi sellaiset kauniit leggarit, jotka ohjeen mukaan piti tulla.

Sen sijaan taidonnäytteeni muistutti lähinnä rentoa katutyyliä leveine lahkeineen ja kummallisen kapean lantio-osuuden osalta. Mahtuisivatko ne päälle? Ehkä saisin sellaiset neulotut toppahousukorvikkeet? Purin turhautumista neulomalla tässä välissä yhden pipon, ne kun ovat niin kivan helppoja ja nopeita tehdä.

Kun toinen lahje vihdoin valmistui joulukuun loppupuolella, pääsin ihmettelemään kappaleiden liittämistä toisiinsa. Ensin kokeilin perinteistä villalangalla kiinnittämistä, mutta housuihin valitsemani värit eivät mitenkään sopineet kiinnityksen kanssa yhteen. Käsialani on niin suurta, että isojen silmukoiden läpi menevistä saumoista paistoi vääränvärinen lanka. Loppujen lopuksi taiteilin saumat kiinni ompelukoneella.

Aivan kuten arvelinkin, oli haarakohta tooooosi paljon vääränlainen, järkyttävän suuri. Siispä sakset käteen ja housuja muotoilemaan. Vähän kyllä kirpaisi leikellä pois tuntien puikkojen kilistämisen tulokset, mutta pakkohan jättiläishousuja oli muokata. Ei villahousut voi roikkua polvissa!

Muutaman korjausleikkauksen ja saumojen ompelukierrosten jälkeen sain kuin sainkin muokattua haaraosasta istuvamman mallin. Kiinnitin vyötärölle resorikankaasta mukavantuntuisen, hieman housuja kireämmän kappaleen, jonne pujotin vanhan kengännauhan helpottamaan housujen pysymistä paikallaan. Kengännauhojen päihin etsin puiset isot pampulat koristeiksi.

...ihanat, itsetehdyt neulotut kotihousut


Mun villahousut - ihanat, rennot ja itsetehdyt <3

Ja ai että niistä tuli hienot! Löysät villahousut ovat hurjan mukavat päällä, joten en voi kuin suositella!

Vähän vielä käytin valmiita pöksyjä tiivistymässä +50 asteen pesussa ja pyöräytin kuivausrummun läpi. Neuloksesta tuli näin sopivan tiivistä ja housut asettuvat päälleni hyvin. Ja niiden alle mahtuu silti toiset housut. Kotoilufiilis on taattu <3

Kommentit

  1. Upeeta. Oon tehny muutamat aikuisten villahousut. Itselle en oo saanu aikaiseksi. Täytyy laittaa listalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tee ihmeessä itsellesikin rennot villapöksyt :) onhan ne vähän hassut, mutta hirmuisen lämpimät ja etenkin kotoiluun sopivat!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiva, kun kommentoit!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiran kevyt makuupussi: tee se itse!

Koiralla pitää olla lämmin, kun se lepää. Varsinkin lyhytkarvaisen koiran kanssa telttaillessa, retkeillessä ja mökkeillessä tämä on ollut haasteellista järjestää. Eli koiran oman makuupussin hankintaan olisi ryhdyttävä, mutta mikä olisi hyvä?

Liukulumikengät: erämaasukset vai lumikengät?

Tykkään kovasti luonnosta, talvisista metsistä, suksimisesta ja lumikenkäilystä, joten lähdin innolla kokeilemaan näiden talviliikuntamahdollisuuksien yhdistelmää. Eli liukulumikenkiä. Toisin sanoen leveitä karvapohjasuksia. Erämaasuksien ja lumikenkien hybridiä. Tai kotoisammin sukselointia. Liukulumikenkäilyodotukset olivat kovat: näillä suksilla metsäseikkailu olisi varmasti supermegamahtavaa! Onneksi liukulumikenkiä voi lainata, sillä niiden hankintahinta on varsin räväkkä. Eli lainasukselot kyydissä ja hyvät, nilkkaa tukevat kengät jalassa suuntasin kohti läheistä metsikköä. Sitä samaa, jossa on kivoja lumikenkulointiin sopivia kiipeilykohtia ja hurjia alamäkiä. Kauniita puita ja upeat maisemat, ihana luonnonrauha. Ei valmiita polkuja, vaan puhdasta lumimaastoa niille, jotka tekevät itse omat reittinsä. Edellisviikon lumikenkäilyreissuista ja aiemmasta eräladuilla hiihtämisestä ( Hiihtoseikkailu ) jotain oppineena osasin jo varautua siihen, että todennäköisesti lasken