Siirry pääsisältöön

Taas se aika vuodesta. Maaliskuu=matkakuumekuu.




Kevään ensimmäisten merkkien eli varovaisesti lämmittävän auringonpaisteen ja linnunlaulun aikaan tuntuu sille, että kesä saisi jo tulla. Mahdollisimman pian, kiitos.

Tunne vain pahenee, kun talviliikuntalajit sulavat pois. Muutaman kerran olen ollut reissussa juurikin maaliskuussa. Olen tutustunut talviunesta heräävään New Yorkiin ja alkukeväiseen Lissaboniin. Ihanaa, kun voi kelata kevättä vähän eteenpäin.

Maaliskuu on siis minulle sama kuin matkakuumekuu. Jonnekin olisi kiva päästä. Nyt pitkän ja suurilumisen talven jälkeen tekisi mieli mennä ihan reilusti etelään, aurinkoon, johonkin lämpimään, ehkä vähän patikoimaan luonnon äärelle, mutta ennen kaikkea uimaan ja nauttimaan kesästä.

Haluaisin lähteä matkalle tällä kertaa mahdollisimman helposti. Uskallanko kokeilla pakettimatkaa omatoimimatkan tai reppureissun sijaan?

Matkakohdevaihtoehtoja


Kylpylän saunassa kuulin kehuja ja suosituksia Azoreista. Azoreilla olisi kaunis luonto lähellä, jotain eksoottistakin ihailtavaa, lämmintä ja kaikilla tavoin täydellistä. Joten kotiin päästyäni ja ripustettuani bikinit kuivumaan etsin heti guuggelilla Azoreiden matkapaketteja. En löytänyt. Tai juu, yhden löysin, mutta sen hinta oli aivan huikea. Azorit taitaa olla omatoimikohde?

Mihin muualle haluaisinkaan...
Reilaamaan? Se vaatii aika paljon suunnittelua, jos/kun lapsi matkustaa mukana.
Entä suosikkini Islanti? Ei, valmismatkat ovat aivan liian kalliita. Omatoimi- ja telttailumatkaa ajatellen on vielä liian kylmä.
Espanja? Ei, matkaseurue ei halua sinne, liian monta kertaa kuulemma käynyt näissä lomakohteissa.
Italia, Sisilia? Hmm. Ehkä.
Lissabon? Ei nyt, siellä olen käynyt, on kuitenkin helppo omatoimimatkakohde.
Kroatia? Ei, se on kyllä aivan upea, mutta ei tällä kertaa, helppo omatoimimatkakohde.
Kreikka, Kreeta? No mikä ettei!
Tai: Färsaarille, Grönlantiin, San Fransiscoon, Australiaan, Singaporeen, Japaniin....

Menenkö matkalle hotellin piha-alueille?


Siispä syötin matkan päivämäärät ja matkustajien lukumäärät matkanjärjestäjien hakukoneisiin. Vaihtoehtoja matkakohteista eli erilaisista hotelleista pomppi tietokoneen ruudulle. Järjestin hakutulokset hinnan mukaan. Matkustuspäivämäärät menivät samalla ihan sekaisin, samoin matkakohteet.

On vähän hassua, että pakettimatkoja myydään hotellien kuvilla ja muu matkakohde, kuten maa ja kaupunki, jossa hotelli sijaitsee, on ikään kuin sivuroolissa tai erikseen mainittuna retkikohteena. Onko hotelli tärkein asia lomakohteessa? Se, mihin ihmiset haluavat ensisijaisesti tutustua, paikka, jossa he viettävät lomansa?

Toki minäkin hurmaannuin hotellien kuvagallerioista. Valtavat uima-allasalueet, wifi (helpottaa lapsen kanssa reissaamista, kun e-kirjat ovat saatavilla 24/7), aamupala, siistit huoneet jne. Olisipa kiva olla vähän aikaa hotellin uima-altaan prinsessa, lojua aurinkotuolissa puoliunessa rentoilusta nauttien. Välillä pulahtaisin altaaseen viilentymään.

Joku hakisi meidät lentokentältä, huolehtisi autokyydit hotskulle saakka, tsekkaisi aikataulut ja hotellivaraukset. Me vain olla möllötettäisiin ja ihmeteltäisiin valmista matkaamme.

Mitä hotellipihalomalta puuttuu?


Mutta mitä jää kokematta, kun loma on valmiiksi mietitty? Paikallisuus, yksilöllisyys, eri maiden ja kulttuurien erilaisuuden ihanat vivahteet. Esimerkiksi jokunen vuosi sitten tehdyltä reilireissulta sain hurjasti kokemusta majoitusvaihtoehdoista. Joskus halpa on hauskin ja viihtyisin, persoonallisin ja kaunein, joskus halpa on se kaikkein hirvein läävä.

Eri maiden leirintäalueilla majoittuessa taas kohdemaan ja sen lähinaapureiden kulttuuri on ollut läsnä vuorokauden ympäri. Norjassa oli varsin hauskaa kokata amerikkaiskiinalaisten rouvien kanssa päivällistä ja keskustella norjalaisten supermarkettien aukioloajoista. Kroatiassa taas oli mieleenpainuvaa seurata slovenialaisten perheiden iltarutiinien etenemistä. Ihan samalla lailla sielläkin lapset katsovat salaa telkusta rikossarjoja, kun vanhemmat eivät huomaa.



Ehkä yksi erikoisimmista, mutta ihanan arkisista telttaretkeilyn tapahtumista on harjata hampaita yhdessä kymmenen muun iltatoimiaan suorittavan kanssa leirintäalueen saniteettitiloissa. Siellä saattaa vahingossa tavata suomalaisia tai vaikka minkämaalaisia, saada matkavinkkejä tai hyvän yön toivotuksia keneltä vain, millä kielellä tahansa. Hampaidenpesukulttuuri on muuten hämmästyttävän samankaltainen kaikkialla!

Edelleen epätietoisuudessa...


En ole vielä varannut matkaa, koska en pääse itseni kanssa sopuun siitä, mitä lomaltani odotan, milloin olen menossa, mihin olen menossa. Mistä olen valmis maksamaan, mikä lomilla on parasta, entä mikä muun matkaseurueen ajatuksiin sopii? Entä haluanko tuttuun kohteeseen vai kokeilenko jotain uutta?

Ja entäs, kun mietin matkustamista sekä taloudellisuuden että ekologisuuden näkökulmista...mikä olisikaan ympäristöystävällisin kompromissi budjettimatkalle aurinkoon?

Pelkästään loman löytäminen ja sen varaaminen on mielenkiintoinen ja monipuolinen prosessi. Minulle ei riitä, että kunhan nyt vain jonnekin lämpimään köröttelen. Enkä halua matkustaa siten, että matkan päämääränä olisi pelkkä hotellin piha-alue. Jotain muutakin toivon, kuin pelkkää aurinkoa ja lämmintä ilmastoa.

Ehkä se omatoimimatka on sittenkin meidän juttu?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiran kanssa automatkalla ja leirintäalueella - mitä hyvää ja mitä kehitettävää?

Muutama viikko taaksepäin auton keula käännettiin kohti Hankoa..
Matka-aika näytti navigaattorissa noin kuuden tunnin köröttelyä, joten pysähdyksineen kulkemiseen voisi varata melkein työpäivän verran. Huh sentään. Hellepäivä.

Vaikka koirani on kokenut autoreissaaja, tämä Hangon matka olisi sen ensimmäinen kosketus leirintäalueisiin. Ja koska se on hyvin pitkämuistinen, tulisi reissun mennä kokonaisuutena hyvällä mielenvireellä. Onnistunut matka mahdollistaisi leirintäretkeilyn jatkossakin, ehkä jollekin toiselle leirintäalueelle.

Ladattava suihku pihasaunassa

Ja hommahan menee näin: Ensin laitetaan kiukaaseen tulet ja kurkataan riittääkö vesisäiliön vesi. Sitten kannetaan vettä järvestä, kaadetaan vettä ämpäristä vesisäiliöön lämpiämään ja kannetaan vielä vähän lisää vettä.

Kun sauna on lämmin, yhdistellään kuumista ja kylmistä vesistä kunkin henkilökohtaisia vesilämpötilatuntemuksia edes jotenkuten miellyttävä seos isoon saaviin. Tästä saavista kaikki ottavat puhtaan pesuveden kauhalla.

Joku valittaa, että vesi on liian kuumaa ja jonkun mielestä se on liian kylmää. Mutta se kuuluu asiaan.

Entäs, kun saunojia onkin toisinaan viisi, ja yli puolet lapsia?

Lapset viskovat peseytyessään kaksi kolmesta kauhallisesta seinille ja lattialle, koska kauhalla on hankalaa tähdätä. Saa muuten ihan jokusen kerran käydä hakemassa järvestä uutta vettä.

Lopulta, kun muksut töröttävät kylpytakeissaan pukuhuoneessa, alkaa aikuisilla uusi vesirumba. Vesi ei enää ehdikään lämmetä padassa ja jäljelle jääneet peseytyvät ehkä vähän kylmemmällä satsilla.

Mökin pi…

Autolla pohjoiseen? Myö tehtiin se taas - Ruotsin, Norjan ja Suomen Lappi

Lomamatkani suuntautuvat nykyisin lähinnä pohjoiseen. Maisemia, luontoa, kiireettömyyttä ja olemista. Ja kaikki lähti siitä, kun eräänä talvena monta vuotta sitten ajeltiin Ylläkselle hiihtelemään.

Sitten yhtenä kesänä pakkasimmekin teltan mukaan ja suuntasimme Inarin kautta Norjaan ja Altasta takaisin Suomen puolelle. Viime kesänä taas huristelimme Vaasan ja Uumajan kautta Ruotsin läpi Kalajoelle. Ja syksyllä heitettiin keikka Kiilopäässä koiran kanssa telttaillen.

Juu, Lappi on mun juttu!

Entä Ruotsin Lappi, mitä siellä on?