Siirry pääsisältöön

Hiihto, hiihtoloma, hiihtely, maisemat ja hyvän mielen ulkoilu

Hiihtoloma...pohjoiseen?


Aiempina vuosina hiihtoloma on tarkoittanut samaa kuin hiihtelymatka Lappiin. Lapin vetovoimana on kuvankaunis luonto, tunturimaisemat, tykkylumi ja luonnonrauha. Ja niin ajattelee aika moni muukin. Lappilaisilla laduilla on rauha kaukana näin lomien aikaan, kun kymppiviikon lomalaiset tavoittelevat yhtä aikaa samoja elämyksiä.

Tänä vuonna lunta piisaa myös Kuopion korkeudella. Itse asiassa joinain päivinä olen pohtinut, että todennäköisesti vuosi 2018 on se, jolloin kotini hautautuu lumen alle. Positiivista on, että tällainen oikea, aito talvi on valuttanut osan pohjoisemman alueen talvitaikamaailmasta kotiovelleni saakka. Lumiurheilumahdollisuudet alkoivat jo ennen joulua ja nyt hiihtoloman aikaan auringonpaiste kannustaa kokeilemaan omia rajoja hiihtämisen, luistelun ja muun ulkoilun merkeissä.



Tervetuloa siis Kuopion hiihtoloma! Tänä vuonna en matkusta hiihtolomaksi pois, vaan otan kaiken irti kotikaupungin tarjonnasta.


Tiesitkö, että Kuopissa on ihan mieletön latuverkosto? Jos et, vilkaisepa tätä: Kuopion latukartta. Se, mitä kotikaupunkini ei tosin vielä ihan nappiin hallitse, on hiihtomahdollisuuksien markkinointi ja tuotteistaminen. Nettisivuilla kerrotaan, että meillä on muutamia kymmeniä kilometrejä hiihtolatua, mutta eihän se pidä ollenkaan paikkaansa! Täällä on mahdollisuus suksia ihan mihin lystää, varsinkin nyt, kun jääladut on avattu.

Kun kaupunkiin, niin kuin vaikka Kuopioon, tutustuu hiihtolatujen kautta, näkee koko alueen ihan toisenlaisena. Erilainen näkökulma innostaa sekä lapset että aikuiset liikunnan pariin. Kaunis luonto ja toisaalta myös kaupungin infra vuorottelevat jo yhden lenkin aikana mielenkiintoisina yhdistelminä.

Välillä näkyy lumisia kukkuloita ja ikivihreää metsää, sitten voikin jo kurkistella asuinalueiden sisäpihoille (joo, olen utelias!) ja kohta taas katsella kaupungin valojen piirtymistä horisonttiin. Tai Puijon tornia majakan olomuodossa. Talviolojen sattuessa kohdalleen, on Kuopiossakin popkornipuita ja tykkylunta. Aivan niin kuin pohjoisemmissakin lomakohteissa.



Rengasreittejä on niin paljon kuin jaksaa ja ehtii hiihtää. Suurin osa hiihtomaastoista sopii minkä tahansa tasoisille hiihtäjille ja varsinkin jään päällä kulkevilla laduilla voi hiihdellä miettimättä jyrkkiä mäkiä. Jäiltä löytyy myös kivoja kävely- ja koiralatuja. Vaativuutta ja vauhtirikkaita maastoja kaipaavat voivat suksia sitten vaikka Puijolle, mutta nautiskelijan kannattaa ehkä ensi alkuun kokeilla muita reittejä. Olen sitä mieltä, että Puijon laduilla hiihtää vain iivoniskasia...tai niitä, jotka hiihtäessään ensisijaisesti urheilevat! En tosin itse ole koskaan suksinut Puijolla, joten tämä ennakkoluulo pohjautuu vain kesäajan kävelyretkiin jyrkillä kuntopoluilla. 


Vähän risujakin Kuopiolle:


Milloinhan Kuopio tekee oikean latukartan, semmoisen visuaalisesti kauniin, joita esimerkiksi Lapin hiihtokohteet tekevät? Entä osataanko meidän kaupungissa liittää hiihtoalueeseen myös ympärysalueiden hiihtoverkostot, niin kuin Rukalla ja Kuusamossa? Miksei kartoissamme näy eräladut? Miksei latuverkostojemme varrelle ole merkitty taukopaikkoja tai latukahviloiksi muuntuneita ravintoloita, kahviloita ja kauppoja?

Näyttää sille, että nautiskeluhiihtäminen on nousemassa trendiksi. Kuopiosta löytyy kaikki mukavuudet, kaupunkimenot ja talviliikuntamahdollisuudet. Laskettelemaan aikovat voivat mennä ihan lähelle pienempään mäkeen tai vähän kauemmas tunnin ajomatkan päähän Tahkon rinteille. Olisiko aika nostaa meidän kaupunki hiihtomatkailun edelläkävijäksi, sillä latua löytyy paljon enemmän kuin muutama kymmenen kilometriä. Se muutama kymmenen kilometriä kun on vain yhden iltalenkin pintaraapaisu!


Hiihtoretki illan suussa


Eilen illalla viiden aikaan hyppäsimme sadan metrin päästä lähtevän hiihtouran kyytiin. Reppuun pakattiin muutama litra vettä, otsalamput varmuuden vuoksi (jotain on opittu: Hiihtämässä Vuorilammella) ja seikkailumieltä. Sukset voideltiin pakkasen mukaisiksi ja varmistettiin, että taskussa on puhelin kuvien ottamiseksi ja toisaalta myös siksi, ettemme eksy reitiltä.

Niin kuin kerroin aiemmin, täällä pääsee latuverkostoa pitkin mihin vain ja joskus vauhtisokeuden huumassa tulee valittua liian pitkä rengasreitti. Varasimme siis mukaan hieman käteistä, jos vaikka hiihdämmekin kaupunkiin saakka ja tulemme bussilla takaisin kotiin. Sekin kun on kaupunkihiihdossa ihan mahdollista!
Tässä siis hiihtoloman aloituksen kuvasaldoa. Osa kuvista on samalta reitiltä, jolla risteilylaivat kulkevat kesäisin ja esittelevät kauniita maisemia kesäturisteille. Oli aivan mainiota aloittaa lomailu suksimalla pitkä iltahiihtolenkki ihan tuosta noin vaan! Seuraavina päivinä jatkamme toki hiihtelyä, lumikenkäilemme, käymme ehkä elokuvissa, luistelemme satamassa luonnonjääradalla ja tutustumme kenties Leppävirran jäämaailmaan. Luulenpa, että kuopiolaisesta hiihtolomasta tulee yksi parhaista talvilomista tähän saakka.









Kommentit

  1. Tuota kunnon latukartan puutetta olen itsekin ihmetellyt. Koko Kuopion talvimaatkailumarkkinointi tunnutaan nykyisin tehtävän Tahkon ehdoilla ja tarpeiden mukaan... Ei mitään pois niiltä, mutta kyllä Kuopion huikeat hiihto-olosuhteet kaipaisi pikkaisen markkinointipanostuksiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti lähivuosina tähän saadaan hyvä ratkaisu! Nyt hiihtoloman jälkeen olen edelleen samaa mieltä, Kuopio on talvikaupunkina aivan mainio, eikä tekeminen lopu kesken.

      Poista
  2. Tässähän olisi ainesta esim. paikalliselle lehdelle tehdä juttu Kuopion hiihtomeiningistä. Taidankin Lapin sijaan mennä Kuopioon hiihtelemään.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiva, kun kommentoit!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiran kanssa automatkalla ja leirintäalueella - mitä hyvää ja mitä kehitettävää?

Muutama viikko taaksepäin auton keula käännettiin kohti Hankoa..
Matka-aika näytti navigaattorissa noin kuuden tunnin köröttelyä, joten pysähdyksineen kulkemiseen voisi varata melkein työpäivän verran. Huh sentään. Hellepäivä.

Vaikka koirani on kokenut autoreissaaja, tämä Hangon matka olisi sen ensimmäinen kosketus leirintäalueisiin. Ja koska se on hyvin pitkämuistinen, tulisi reissun mennä kokonaisuutena hyvällä mielenvireellä. Onnistunut matka mahdollistaisi leirintäretkeilyn jatkossakin, ehkä jollekin toiselle leirintäalueelle.

Ladattava suihku pihasaunassa

Ja hommahan menee näin: Ensin laitetaan kiukaaseen tulet ja kurkataan riittääkö vesisäiliön vesi. Sitten kannetaan vettä järvestä, kaadetaan vettä ämpäristä vesisäiliöön lämpiämään ja kannetaan vielä vähän lisää vettä.

Kun sauna on lämmin, yhdistellään kuumista ja kylmistä vesistä kunkin henkilökohtaisia vesilämpötilatuntemuksia edes jotenkuten miellyttävä seos isoon saaviin. Tästä saavista kaikki ottavat puhtaan pesuveden kauhalla.

Joku valittaa, että vesi on liian kuumaa ja jonkun mielestä se on liian kylmää. Mutta se kuuluu asiaan.

Entäs, kun saunojia onkin toisinaan viisi, ja yli puolet lapsia?

Lapset viskovat peseytyessään kaksi kolmesta kauhallisesta seinille ja lattialle, koska kauhalla on hankalaa tähdätä. Saa muuten ihan jokusen kerran käydä hakemassa järvestä uutta vettä.

Lopulta, kun muksut töröttävät kylpytakeissaan pukuhuoneessa, alkaa aikuisilla uusi vesirumba. Vesi ei enää ehdikään lämmetä padassa ja jäljelle jääneet peseytyvät ehkä vähän kylmemmällä satsilla.

Mökin pi…

Autolla pohjoiseen? Myö tehtiin se taas - Ruotsin, Norjan ja Suomen Lappi

Lomamatkani suuntautuvat nykyisin lähinnä pohjoiseen. Maisemia, luontoa, kiireettömyyttä ja olemista. Ja kaikki lähti siitä, kun eräänä talvena monta vuotta sitten ajeltiin Ylläkselle hiihtelemään.

Sitten yhtenä kesänä pakkasimmekin teltan mukaan ja suuntasimme Inarin kautta Norjaan ja Altasta takaisin Suomen puolelle. Viime kesänä taas huristelimme Vaasan ja Uumajan kautta Ruotsin läpi Kalajoelle. Ja syksyllä heitettiin keikka Kiilopäässä koiran kanssa telttaillen.

Juu, Lappi on mun juttu!

Entä Ruotsin Lappi, mitä siellä on?